AJANKOHTAISTA

FESTIVAALITUNNELMIA SAKSASTA JA RUOTSISTA

 

Toukokuu oli Suomen Assitejlle festivaalien täyteinen. Suomen Assitejn toiminnanjohtaja Tanja Turpeinen ja puheenjohtaja Pisko Aunola vierailivat Junges Ensemble Stuttgartin järjestämällä Schöne Aussicht -festivaalilla Saksassa 10.-15.5.2022 ja Bibu -festivaalilla & ASSITEJ Artistic Gatheringissä Helsingborgissa Ruotsissa 17.-22.5.2022. Asiantuntijamatka oli osa TINFOn hallinnoimaa kansainvälisen liikkuvuuden LUO-kehittämishanketta, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Bibussa Tanja ja Piskon seuraan liittyi myös kolme Suomen Assitejn hallituksen jäsentä, Riikka Siirala, Antti Kemppainen ja Heini Granberg, Suomen Assitejn jäsenen Race Horse Companyn tuottaja Antti Suniala ja kaksi nuorisodelegaattia Saima Haapsalo ja Lili Eiweis. Festivaalimatkat olivat todella antoisia ja tärkeitä järjestölle.

 

Schöne Aussicht

 

Schöne Aussicht oli suhteellisen isosta koostaan huolimatta kotoisan oloinen festivaali, jossa oli todella kiinnitetty huomioita yksityiskohtiin, jotka tekivät festivaalista integroivan ja viihtyisän. Festivaaliorganisaatiosta huokui hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen ilo. Esityksien katsominen oli keskiössä Schöne Aussichtissa. Jokaiseen päivään mahtui 2-4 esitystä ja muutama mielenkiintoinen taiteilijakeskustelu. Useimmat esityksistä olivat Saksasta, mutta Stuttgartiin oli kutsuttu esiintyviä ryhmiä myös Etelä-Afrikasta, Botswanasta, Iso-Britanniasta, Sveitsistä, Belgiasta, Alankomaista ja Suomesta. Suomesta festivaalille oli saapunut Livsmedlet vuoden 2015 pakolaiskriisistä kertovallaan esityksellään Invisible Lands, joka oli jälleen erityisen ajankohtainen.  Vuoden 2022 Schöne Aussicth oli myös siinä mielessä erityinen, että Junges Ensemblen Stuttgartin perustaja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja Saksan ASSITEJn puheenjohtaja Brigitte Dethier on jäämässä eläkkeelle, joten tämä oli viimeinen hänen kuratoimansa festivaali.

 

Schöne Aussicht on alueen saksalaisille taiteilijoille tärkeä kohtaamispaikka ja he muodostivat leijonanosan festivaaliväestä, mutta paikalle oli saapunut myös useampi kymmenen kansainvälistä vierasta. Viihtyisä festivaalialue, yhteiset ruokailut ja illanistujaiset mahdollistivat monet juttutuokiot festivaalivieraiden kesken ja tarjosivat tilaisuuden tutustua rauhassa. Moni Schöne Aussichtin vieraista jatkoi matkaa Bibu-festivaalille, joten Helsingborgissa odotti mukava jälleennäkeminen. Kaiken kaikkiaan helteinen ja vehreä Stuttgart ja lämminhenkinen festivaaliorganisaatio pitävät hyvän huolen festivaalivieraista ja reissu oli todella onnistunut. Schöne Aussichtista Suomen Assitejn Pisko ja Tanja reissasivat suoraan junalla Helsingborgiin yhdessä senegalilaisen taiteilijan ja Senegalin Assitejn edustajan Moussa Thiamin kanssa.

 

Bibu & AAG

 

Bibu & AAG oli vuoden 2022 suurin kansainvälinen lasten ja nuorten esittävän taiteen tapahtuma. Pieneen Helsingborgin satamakaupunkiin oli saapunut yli 1200 delegaattia ympäri maailman. Ohjelmistossa oli todella paljon mielenkiintoista sisältöä, lähinnä englanniksi ja ruotsiksi. Kaikkea ei millään kerennyt näkemään. Suurin osa festivaalin 38 esityksestä oli ruotsalaisia tuotantoja. Kansainvälinen ohjelmisto koostui pääosin alkuperäiskansojen tekemistä teoksista ja erityislapsille suunnatuista esityksistä. Esityksiä oli Ruotsin lisäksi mm. Iso-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Taiwanista, Norjasta, Australiasta, Kanadasta ja Etelä- Afrikasta. Esityksien lisäksi ohjelmistossa oli laaja valikoima seminaareja, keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia ja työpajoja.  

 

Biennaalin Bibun omistavat Teatercentrum ja Ruotsin Assitej ja se on normaalisti tärkein show case -tapahtuma ruotsalaisille lasten ja nuorten esittävän taiteen tekijöille. Vuoden 2022 festivaali oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä Bibun yhteydessä pidettiin ASSITEJ Artistic Gathering (AAG). Kansainvälisen ASSITEJN yhteistyössä jäsentensä kanssa järjestämä AAG on eri puolilla maailmaa niinä vuosina, jolloin ei ole ASSITEJn maailmankongressia. AAG on loistava tilaisuus, ei vain assitejlaisille, vaan muillekin lasten ja nuorten esittävän taiteen ammattilaisille eri puolilta maailmaa tavata toisiaan, vahvistaa keskinäistä yhteistyötä ja jakaa tietoa hankkeista, työtavoista ja ajankohtaisista teemoista. Näin pandemian jäljiltä monilla oli myös suuri tarve kohdata kasvokkain. Suomesta Bibuun osallistui myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen Johanna Mäkelä ja Miika Sillanpää. Sirkuksen tiedotuskeskus on mukana Digital Leap -hankkeessa, jonka partnerikokous pidettiin Bibun yhteydessä. Lisäksi Sirkuksen tiedotuskeskus oli tukenut sirkustaiteilija Susanna Liinamaan verkottumismatkaa Bibuun. Susannan ja Johannan matkatunnelmista voit lukea täältä.

 

Nordic-Baltic House Bibu-festivaalilla

 

Suomen Assitejlle Bibu-festivaali oli erityisen tärkeä, sillä Pohjois- ja Baltian maiden ASSITEJ-keskukset järjestivät festivaalilla kaksipäiväisen Nordic-Baltic Housen 19.-20.5. Jokaisella pohjois- ja Baltian maan ASSITEJ-keskuksella oli mahdollisuus kahden päivän aikana pitää työpaja, seminaari tai keskustelutilaisuus itseään kiinnostavasta aiheesta. Suomen Assitejn Nordic-Baltic Housessa pitämässä työpajassa visioitiin tulevaisuuden kansainvälisiä festivaaleja ja etsittiin uusia, kestäviä ja taiteilijoita tukevia keinoja järjestää lasten ja nuorten esittävän taiteen festivaaleja. Työpajasta tarttui mukaan paljon arvokkaita keskusteluita ja ideoita tulevaa varten.

 

Kirsikkana kakun päällä perjantai iltana Nordic-Baltic Housessa järjestettiin pitchaus-tilaisuus, joka esitteli Pohjois- ja Baltian maiden lasten ja nuorten esittävän taiteen kenttää ja taiteilijoita. Suomen osiossa puheenjohtaja Pisko Aunola esitteli ensin lyhyesti Suomen Assitejn toiminnan ja jäsenet, jonka jälkeen Race Horse Companyn tuottaja Antti Sunialalla pitchasi ryhmää ja perustajajäsenensä Kalle Lehdon uutta lapsille suunnattua teosta Chevalier 2 – Keppariporomiestä. Pitchaustilaisuuden jälkeen oli Pohjois- ja Baltian maiden ASSITEJ-verkoston järjestämä vapaamuotoinen verkostoitumistilaisuus Helsingborgin kaupunginteatterin aulassa.

 

Bibussa järjestettiin, jo kolmannen kerran, nuorisodelegaattiohjelman, johon otti osaa kaksi 16–19-vuotiasta nuorta eri Pohjois- ja Baltian maista ja nyt myös Saamenmaalta. Nuoret kävivät katsomassa festivaaliesityksiä, keskustelivat niistä ja osallistuivat heille järjestettyihin työpajoihin. He myös järjestivät myös itse kaksi keskustelutilaisuutta Nordic-Baltic Housessa, joista toinen käsitteli kestävää tulevaisuutta ja toinen heidän näkemiään festivaaliesityksiä. Nuorisodelegaattiohjelma oli jälleen kerran menestys ja sitä tullaan varmasti jatkamaan tulevaisuudessa.

 

Kaiken kaikkiaan festivaalimatkat antoivat uutta virtaa Assitejn toimintaan. Ne tarjosivat tilaisuuden nähdä hienoja esityksiä, joista osa varmasti tullaan myöhemmin näkemään Suomessakin. Festivaaleilta saadut ideat avasivat uusia polkuja, joita nyt lähdemme tarmokkaasti tallaamaan. Matka toi mukanaan uusia ystäviä ja tarpeellisia kontakteja tulevia hankkeita varten. Se loi uskoa entisestään lasten ja nuorten esittävään taiteeseen ja ennen kaikkea upeaan kansainväliseen ASSITEJ-verkostoon.

 Kiitos Teatterin tiedotuskeskukselle ja LUO-hankkeelle matkatuesta ja kiitos kansainväliselle ASSITEJlle, Ruotsin Assitejlle, Schöne Aussichtille ja Bibulle upeista järjestelyistä ja mielenkiintoisista elämyksistä!


Linkit festivaalien sivuille:
https://www.schoene-aussicht.org/
https://bibu.se/en


Teksti: Tanja Turpeinen
Kuvat: Tanja Turpeinen, Pisko Aunola, Riikka Siirala, Moussa Thiam

2022 World Day Message from Sue Giles
President: ASSITEJ

World Day of Theatre is a vital marker in the ASSITEJ Year and ASSITEJ urges everyone to “Take a Child to the Theatre today” – a reminder of the responsibility of the adults around children and young people to enable their arts experiences as much as they can.

Taking a child to the theatre means re-connecting with live performance, with ideas and emotions, with human to human connection and it means upholding the rights of children and young people to arts and culture and to freedom of self-expression. Listening to children and young people is terribly important – hearing them and accepting the need for change is even more so.

To quote the Manifesto of ASSITEJ, we believe that much more needs to be done to meet all countries’ obligations with respect to Articles 13 and 31 of the UN Convention on the Rights of the Child.

This is especially true in light of the current pandemic, the crisis of conflict that plays out in so many countries around the world, and the urgent need for equity and equal opportunities for every child to live in a sustainable, safe and healthy world. Arts and culture allow us to imagine the world we wish to create for and with our children and young people, and are therefore crucial as we take action to ensure better conditions for our societies.

Now is the time when live theatre and performance is most needed as a reassurance that imagination can conquer fear. This is a time when the courage and conviction of artists who make Theatre and performance for Young Audiences all around the world can help to create space for release, catharsis, and the expression of joy in children and young people everywhere. We have seen such inventive, determined creation, such commitment, and we know by examples from all our members, the dedication to keep making theatre and performance for the very youngest through to young adults has not faded. We are a community that has become stronger.

Children and young people have felt the impact of loss of socialisation, of confidence and hope and this has deeply affected their mental health; decision-makers everywhere are sitting up and take notice. Our young audiences and participants are more in need of art, culture, theatre and performance than ever before; those essential experiences that provide openings, broader points of view, the possibility of impossibility, fun and wonder, beauty and emotion; experiences that give meaning to a chaotic world and remind us of the bonds of humanity.

The World Day of Theatre for Children and Young People urges adults to “take a child to the theatre today” – wherever it can happen: in the street, in a building, on the screen, in your own rooms, through radio and texts, through play and pretend, through creation and making. We will be there, with whatever we can, to provide the magic that we have all


Teatterikoulu ILMI Ö.:n oppilaiden terveiset kansainvälisenä lastenteatteripäivänä (klikkaa alla olevia painikkeita nähdäksesi videot):

HURRAA!-FESTIVAALI 12.-20.3.2022!

Taiturointia ovenraossa, joutsenia hopeisella järvellä ja miehiä villasukissa!

Pääkaupunkiseudun kulttuuritoimet yhdessä Suomen Assitej:n kanssa järjestävät lasten ja nuorten esittävän taiteen Hurraa!-festivaalin 12.–20.3.2022. Tuoreen kotimaisen esitystaiteen näyteikkunana tunnetun Hurraa!-festivaalin ohjelmistossa nähdään vuonna 2022 myös Suomen Assitej:n tuottamia kansainvälisiä esityksiä.

Vuoden 2022 Hurraa!-festivaalin kotimaisia helmiä ovat: Teatteri QO:n Ovisilmä, Kuuma Ankanpoikanen & Tehdasteatterin Prinsessa Pikkiriikki, Teatteri Tuomikon Suru puserossa, Company Portmanteaun Piste, piste, piste, Red Nose Companyn Frankenstein sekä Ilmatila ry:n Sarana.

Kansainvälinen ohjelmisto tuo vuoden 2020 Bravo!-festivaalilta siirtyneitä mukaansatempaavia esityksiä.Festivaalille saapuvat vihdoin Don Gnu:n M.I.S – Natten Lang Tanskasta, Kompani Giraff:in Tvärslöjd ja Claire Parsons Co.:n LILLA SVANSJÖN Ruotsista sekä Arts Fraction Foundation & JIENKYO:n Kuuki Puolasta.

Lisätietoja: www.hurraa.org / FB: @hurraa-festivaali

*

Mästare i dörrspringan, svanar på silversjön och män i ullstrumpor!

Scenkonstfestivalen Hurraa! för barn och unga ordnas av huvudstadsregionens kulturväsen i samband med föreningen ASSISTEJ 12-20.3.2022. Festivalen erbjuder högklassiga föreställningar för barn, unga och familjer i huvudstadsregionens kulturhus. Programmet består av fysisk teater, cirkus, dans och dockteater. Hurraa!-festivalen är traditionellt känd som ett skyltfönster för inhemsk scenkonst, men år 2022 innehåller programmet också internationella föreställningar som producerats av föreningen ASSISTEJ Finland.

Inhemska pärlor under Hurraa!-festivalen 2022 är: Teater QO:s Ovisilmä, dockteater Kuuma Ankanpoikanens och TEHDAS Teatteris Prinsessa Pikkiriikki, Teater Tuomikkos Suru puserossa, Company Portmanteaus Piste, piste, piste, Red Nose Companys Frankenstein samt Ilmatila ry:s Sarana.

Den internationella repertoaren har sammanställts ur fyra medryckande föreställningar från festivalen Bravo! som ställdes in år 2020 på grund av coronapandemin. Till festivalen Hurraa! 2022 kommer äntligen Don Gnus M.I.S – Natten Lang från Danmark, Kompani Giraffs Tvärslöjd och Claire Parsons Co:s LILLA SVANSJÖN från Sverige samt Arts Fraction Foundation & JIENKYO:s Kuuki från Polen.

Mer information: https://hurraa.org. / FB: @hurraa-festivaali

*

Virtuosity in the doorway, swans on a silver lake and men in wool socks!

The Finnish highlights of the 2022 Hurraa! festival include: Ovisilmä by Teatteri QO, Prinsessa Pikkiriikki by Nukketeatteri Kuuma Ankanpoikanen & Tehdasteatteri, Suru puserossa by Teatteri Tuomikko, Piste, piste, piste by Company Portmanteau, Frankenstein by Red Nose Company and Sarana by Ilmatila.

The international program consists of four exciting performances originally intended for the 2020 Bravo! festival by ASSITEJ Finland. At Hurraa! festival, we will finally see M.I.S. – Natten Lang by Don Gnu from Denmark, Tvärslöjd by Kompani Giraff from Sweden, LILLA SVANSJÖN by Claire Parsons Co. from Sweden and Kuuki by Art Fraction Foundation & JIENKYO from Poland.

More information: www.hurraa.org / FB: @hurraa-festivaali

Hurraa! festival is organized by the cultural services of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen together with ASSITEJ Finland. It is the largest professional theatre festival for children and Young people in Southern Finland


Kulttuuri- ja tapahtuma-alan vaatimukset 3.2.2022/ Mitta on täysi -työryhmä

VIIMEINEN SULKU – OVET AUKI!

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilta on viety oikeus työntekoon ja elinkeinoon ja yleisöiltä oikeus kulttuuriin ja kokoontumiseen. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on suljettu, sulku on kestänyt eri muodoissaan pian kaksi vuotta. Tämän täytyy olla viimeinen sulku. Vaadimme kulttuuritilojen ja -tapahtumien avaamista heti.

Rajoitustoimenpiteet ovat perustuneet riskiarvioihin, eivät todennettuun dataan. Yleisötapahtumien kieltäminen on ollut näytösluonteista, ei näyttöperusteista. Juridisia perusteita rajoituksille ei ole. Riskipistetaulukko eli räkäindeksi on juridiselta statukseltaan vain THL:n verkkosivu vailla taustadataa. Tapahtumien kieltäminen on ollut viestinnän, ei taudin torjunnan työkalu. Me vaadimme, että päätöksenteko pohjaa tutkittuun tietoon sekä todennettuun, avoimeen dataan.

Rajoituspolitiikka on kohdellut eri toimialoja epätasa-arvoisesti. Työn tekeminen, elinkeinon harjoittaminen, kulttuuri ja kokoontumisvapaus ovat kuitenkin perustuslaillisia oikeuksia pandemia-aikanakin. Emme enää suostu siihen, että kulttuuri ja tapahtuma-ala laitetaan aina ensimmäiseksi varmuuden vuoksi kiinni.

Sulkupolitiikka tapahtumien suhteen on ollut tempoilevaa. Rajoituksia on annettu lyhyellä varoitusajalla ja toisaalta äkilliset mielenmuutokset sulkujen höllentymisestä kuvastavat tietämättömyyttä alasta: peruttuja ja siirrettyjä kiertueita tai esityksiä ei voi nopeassa tahdissa palauttaa. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan kohdistuvia toimenpiteitä on suunniteltava yhdessä alan kanssa. Kun kulttuuri- ja tapahtuma-alan rajoituksia lähdetään purkamaan, se on tehtävä kulttuuri- ja tapahtuma-alan kanssa yhteistyössä. Vaadimme, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kuullaan niitä koskevissa asioissa.

Tulevia epidemioita on ennakoitava varautumalla. Koronapandemia ei ole ohi. Emme tiedä, onko tulossa uusia aaltoja, ja miten ne terveyteemme vaikuttavat. Myös kokonaan uusia pandemioita voi olla tulossa. Me vaadimme konkreettisia toimenpiteitä: tartuntatautilain uudistus, terveydenhuollon kapasiteetin varmistaminen, tarkoitustenmukaisten yritystukien kehittäminen, kulttuuriviennin sitominen osaksi ulkomaankauppaa sekä freelancereiden sosiaaliturvan varmistaminen.

Kulttuurialan elpyminen tulee viemään aikaa. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala freelancereineen on ajettu alas. Ammattilaisia on kadonnut ja vaihtanut alaa; alalle valmistuvia puolestaan odottaa hutera kenttä. Yrityksiä on kaatunut. Freelancereiden resilienssi on ollut kovalla koetuksella ja osa voi henkisesti todella huonosti. Rajoitukset ja epätasa-arvoinen pandemianhoito ovat virittäneet sosiaalisen pommin jonka laukeaminen on jo alkanut ja tulee kestämään vuosia. Vaadimme kulttuuri- ja tapahtuma-alan elpymiseen investointeja ja tukea.

Paras tuki on kuitenkin sallia työnteko. Meillä on ammattitaito järjestää tapahtumia, jotka muotoutuvat eri olosuhteisiin. Tapahtuma-ala osaa työnsä. Yleisöltä ei saa viedä osallistumisen mahdollisuutta. Siksi me vaadimme, että sulku on viimeinen ja suomalaiset pääsevät jälleen nauttimaan kulttuurista, urheilusta ja kokoontumisista. Kansalaisten terveyttä ei uhkaa vain virus vaan ennen kaikkea henkinen lamaannus ja näköalattomuus. Siksi vaadimme ovet täysin auki!






Assitej järjesti 2.12.21 Erätauko-keskustelun aiheesta "Miten pitkä poikkeusaika on vaikuttanut meihin ja mitä meillä on nyt edessä?" Dialogi oli todella rakentavaa ja antoisaa. Osanottajat kokivat tärkeäksi, että sai kuulla muiden kokemuksia ja tuli itse kuulluksi. Luottamuksellisia keskusteluja siitä, miten korona on vaikuttanut meihin henkilökohtaisella tasolla kaivattiin työpaikoille. Lisäksi toivottiin lasten ja nuorten kulttuurin kentälle lisää keskusteluja, joissa olisi osanottajia päätöksen teon eri tasoilta.

"Koronassa emme ole samassa veneessä, vaan samassa myrskyssä ja jokaiselle on oma vene, toisilla kaarnapurje ja toisilla iso jahti..."

8.12.21 oli Suomen Assitej ry:n ihka ensimmäinen hybridisyyskokous Ravintola Oivassa. Vähän jännitti, miten kaikki yhteydet toimivat, mutta kokous sujui todella mallikkaasti. Näitä hybridikokouksia varmasti järjestetään tulevaisuudessakin.

Kokouksessa valittiin Assitejlle puheenjohtaja seuraavalle vuodelle ja vahvistettiin hallituksen kokoonpano. Puheenjohtajana jatkaa Pisko Aunola ja hallituksessa jatkavat Iivo Baric, Riikka Siirala, Heini Kiamiri, Elina Terho, Nina Rinkinen ja Antti Kemppainen. Lisäksi kokous hyväksyi hallituksen esityksen jäsenmaksujen korottamisesta ja järjestösihteerin pestin muuttamisen toiminnanjohtajaksi. Innolla siis suuntaamme uutta vuotta kohti ja oikein paljon onnea vuoden 2022 Assitejn hallitukselle!

Assitejn ja jäsenten kuulumisia voi lukea lisää vuoden 2021-2022 järjestölehdestä näiltä nettisivuilta. 

MITTA ON TÄYSI KULTTUURI- JA TAPAHTUMA-ALAN JULKILAUSUMA 3.6.2021 

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen. Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa, koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin. 


Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot. 


Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro. 


Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä: 


* Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi 

Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko- ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen. 


* Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen 

Tapahtuma-ala sekä kulttuurin freelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksia ja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.


 * Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa 

Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide- ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien. 


* Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan 

Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.


Mitta on täysi! -julkilausuman ovat allekirjoittaneet:

AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry 

Amos Rex 

ANTIContemporary Art Festival

Arti Waine Productions Oy 

Arts Management Helsinki 

AV-arkki 

Bastionin kesäteatteri

Circus Maximus

Cirko - Uuden sirkuksen keskus 

Compañía Kaari & Roni Martin

Dokumenttikilta ry

Eino Leinon seura

Elävän kuvan keskus ELKE ry

EMMA - Espoon modernin taiteen museo 

Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ry/ETOL ry

Esitystaiteen Keskus ry - Performancecentrum rf

Esitystaiteen seura 

Espoon Kaupunginteatteri

FIDEA - Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry

Finland Festivals

Finlands svenska författareförening 

Finlands Svenska Skådespelarförbund rf 

Forum Artis 

Frame Contemporary Art Finland 

Freelancemuusikot ry

Greta Productions 

Grus Grus Teatteri 

Gummerus Oy 

Hangö Teaterträff rf 

Helsingin barokkiorkesteri 

Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry 

Helsingin kaupunginteatteri 

Helsingin Taidehalli 

Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri 

HÖG light & sound oy 

Iltama Improvisaatioteatteri 

Riskiryhmä Improvisaatioteatteri 

Stella Polaris 

Itä-Suomen tanssin aluekeskus 

Jägerhorn Productions 

Kaiken keskus ry 

Kajaanin kaupunginteatteri 

Kamariorkesteri Avanti! 

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus 

Keski-Uudenmaan Teatteri 

Kiinteistö Oy Kaapelitalo 

Klockriketeatern 

Kouvolan teatteri Oy 

KULTA ry 

Kulttuurimylly 

Kuopion kaupunginteatteri 

Lahden kaupunginteatteri 

Lahden Runomaraton ry 

Lain§uojattomat-teatterifestivaali 

Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry 

LiveFIN ry 

LUST rf 

Mad House Helsinki 

Maria Baric Company 

Metropolia Ammattikorkeakoulu 

Mikkelin Teatteri 

Music Finland 

Musiikkitalo 

Musiikkiteatteri 

Kapsäkki 

MUU ry 

Muusikkojen liitto 

Myllyteatteri 

Noora Karma oy 

Nordic Drama Corner - Näytelmäkulma 

Nuoren Voiman Liitto 

Oblivia rf 

OSIRIS teatteri 

Osuuskunta Poesia 

Oulun Musiikkijuhlat 

Oulun teatteri 

Partalan Uusi Kesäteatteri 

Pop & Jazz Konservatorio 

Pragma Helsinki 

Q-teatteri 

Quo Vadis 

Race Horse Company 

Rakastajat-teatteri 

Rauman teatteri 

Red Nose Company 

Runoviikko ry 

Runoyhdistys 

Nihil Interit ry 

Ruska Ensemble 

Ryhmäteatteri 

Samppalinnan Kesäteatteri 

Sanasto – Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö 

Seinäjoen kaupunginteatteri Sirkuksen tiedotuskeskus ry 

Sodankylän elokuvajuhlat Suomalainen kamariooppera 

Suomen arvostelijain liitto ry, SARV 

Suomen Assitej ry 

Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden liitto 

Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry 

Suomen Filmikamari ry 

Suomen kansallisooppera ja -baletti 

Suomen Kansallisteatteri 

Suomen Kirjailijaliitto 

Suomen konservatorioliitto 

Suomen Kulttuuritalot ry 

Suomen Kuvanveistäjäliitto ry 

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto 

Suomen musiikintekijät ry Suomen Musiikkikustantajat ry 

Suomen musiikkineuvosto 

Suomen musiikkioppilaitosten liitto 

Suomen Nuorisoseurat ry 

Suomen Nuorisosirkusliitto 

Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry 

Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry 

Suomen PEN 

Suomen Säveltäjät ry 

Suomen Taidegraafikot ry 

Suomen Taikapiiri ry 

Suomen Taiteilijaseura 

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry 

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry 

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 

Suomen teatterinjohtajaliitto 

Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD 

Suomen teatterit ry 

Suomen Työväen Musiikkiliitto ry 

Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry 

Svenska Teatern 

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU  

Taideyliopisto 

Taiteen perusopetusliitto TPO ry 

Talent School 

Tampereen elokuvajuhlat 

Tampereen Työväen Teatteri 

Tanssin tiedotuskeskus 

Tanssiteatteri Eri 

Tanssiteatteri Glims & Gloms 

Tanssiteatteri Minimi 

Tanssiteatteri Raatikko 

Tapahtumateollisuus ry 

Teater Viirus 

Teaterföreningen Stjärnfall rf 

Teatteri Avoimet Ovet 

Teatteri ILMI Ö 

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme 

Teatteri Jurkka 

Teatteri Telakka 

Teatteri Telakka 

Teatteri Vanha Juko 

Teatterialan Ammattilaiset TAM ry 

Teatterikeskus ry 

Teatterikone 

Teatterin tiedotuskeskus TINFO 

TEHDAS teatteri 

Teosto ry 

Tero Saarinen Company 

Todellisuuden tutkimuskeskus 

TOTEM-teatteri 

Turun Kaupunginteatteri 

Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. 

Täydenkuun tanssit -festivaali 

Unga Teatern 

Valokuvataiteilijoiden liitto ry 

Valtimonteatteri 

Vantaan Viihdeorkesteri 

Varkauden Teatteri 

WAUHAUS-taidekollektiivi 

Vesterinen Yhtiöineen Oy 

WHS 

Zodiak 

Åbo Svenska 

Teater Äänirasia 

Tapahtumantekijä Oy

Valtakunnallista lastenkulttuurin juhlaviikkoa vietetään 15.-23.5.2021. Juhlaviikkoa silmällä pitäen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto julkaisee tänään myös vetoomuksen, jossa vaaditaan päättäjiä edistämään lasten ja nuorten kulttuurillisten oikeuksien toteutumista tasa-arvoisesti koko maassa. Vetoomus on auki 13.6 saakka, jonka jälkeen liitto luovuttaa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle sekä kunnille. “Lasten ja nuorten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ei vielä toteudu yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti maassamme ja meillä on huoli siitä, että koronakriisin myötä tilanne kurjistuu entisestään. Tarvitaan lapsia ja kulttuuria tukevia päätöksiä”, sanoo Aleksi Valta.


KÄY ALLEKIRJOITTAMASSA VETOOMUS TÄÄLTÄ:

Vetoomus lasten ja nuorten kulttuurillisten oikeuksien toteutumisesta: https://lastenkulttuuri.fi/vetoomus/   

Juhlaviikkoa koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, joka edistää ammattimaisesti toimivien lasten- ja nuorten kulttuurikeskusten toimintaedellytyksiä, lastenkulttuuritoiminnan yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä vahvistaa lastenkulttuurin osaamista Suomessa. Lastenkulttuuri on lapsille ja nuorille suunnattua taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta, taiteen ja kulttuuriperinnön tarjontaa sekä lasten ja nuorten itsensä tuottamaa taidetta ja kulttuuria. Lastenkulttuuriin sisältyy kaikki taiteen ja kulttuurin kokemisesta aina uusien tietojen ja taitojen oppimiseen.



Elvytystä kulttuurialalle!

Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17.5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.
Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan.
Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.
Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana.
Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi.
Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut. Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3.3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.
Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.
Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut.
Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea.
Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?

Suomen arvostelijain liitto
Finlands svenska författareförening
Finlands Svenska Skådespelarförbund
Forum Artis
Grafia
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti
Kuvittajat
Kääntäjien ammattiosasto KAOS
Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej
Lukukeskus
Nuoren Voiman Liitto
Sarjakuvantekijät
Suomen freelance-journalistit

Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
Suomen Kuvanveistäjäliitto
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
Suomen sarjakuvaseura
Suomen Säveltäjät
Suomen Taidegraafikot
Suomen Taiteilijaseura
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taidemaalariliitto
Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto

Taiteilijajärjestö MUU
Teatterikeskus
Tutkimusyhdistys Suoni
Valokuvataiteilijoiden liitto


Lasten- ja nuortenteatteripalkinto / Priset för barn- och ungdomsteater


Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon saavat vuonna 2021 Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima -esitys ja Race Horse Companyn ja Kalle Lehdon Chevalier -esitys.  

Suomen Assitej ry:n ja Suomen Teatterit ry:n jakama palkinto annetaan vuonna 2021 poikkeuksellisesti kahdelle toimijalle. Päätöksellään raatilaiset haluavat antaa tunnusta ison teatterin riskinotolle ja satsaukselle lastenkulttuuriin sekä freelancerin pieteetillä tekemälle lasten ja nuorten esittävän taiteen esitykselle.


Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima (ensi-ilta 2020) on uuden suomenkielisen näytelmätekstin kantaesitys suurella näyttämöllä. Esitys on iso satsaus lastenkulttuuriin, teatteripoliittinen teko, jossa teatterin kaikki voimavarat on laitettu peliin. Lopputulos on visuaalisesti näyttävä ja yksityiskohtainen kokonaistaideteos, joka yhdistelee eri taiteenlajeja: teatteria, tanssia ja sirkusta.


Sirkustaiteilija Kalle Lehdon Chevalier (ensi-ilta 2019) on taidokas ja innovatiivinen esitys. Pienillä keinoilla kekseliäästi Chevalier tuo keppihevosineen vanhan sirkusperinteen nykyaikaan raikkaalla ja ennakkoluulottomalla asenteelle.

Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon myöntävät Suomen Teatterit ry ja Suomen Assitej ry. Se myönnetään ansioituneelle lasten ja nuorten esittävän taiteen teolle, taholle tai toimijalle. Palkinto on tunnustuspalkinto, jonka yhteydessä vuonna 2021 jaetaan 750 euroa kummallekin palkinnonsaajalle.

Palkinto jaetaan joka toinen vuosi, ensimmäisen kerran se jaettiin vuonna 2008.


ONNEA VOITTAJILLE!